Imeq

Kiagussinnaassuseq timip kissassusiata naleqqussarsinnaaneranut pingaaruteqarpoq. Nal. akunneranut ataatsimut kiagunnikkut 2 liiterit timimit aniatinneqarsinnaapput, amigartumillu imersimaneq sungiusarnerup unamminerullu nalaanni timip imissaaleqilerneranik kissappallaalerneranillu, ilaanni timimik sulilluannginnerulersitsisartumik, kinguneqarsinnaasarluni.

Arlallit pissutigalugit timip imissaaleqilernera timip sulilluannginnerulerneranik kinguneqarsinnaasarpoq. Siullertut pinertusaarluni sivisunerusumik timersuutigineqartartut (ass. cykelerneq, maratonerneq isikkamillu-arsarneq) nukinnik sakkortuumik atuilluni timersuutigineqartartunit (ass. kivittaarineq imaluunniit 100 m-imut oqilaniunneq) timip imissaaleqineranit sunnerneqarnerusarput. Aappaattut timip imissaaleqinera nalinginnaasumik kiassusilimmiinnermit kiannerusumiitilluni timimik sulilluannginnerulersitsisarpoq. Pingajuattut arriitsumik aalatitsinerit sukkasuumik aalatitsinernit suiataarnerup nillissusiata assigiinngissuteqarnera pissutigalugu timip imissaaleqineranit sunnerneqarnerusarput.

Takussutissiami matuma ataaniittumi timersuutit sorliit pineqarnerat apeqqutaatillugu timip imissaaleqinera timip sulilluarsinnaassusianut qanoq atsigisumik sunniuteqartarnersoq takutipparput. Timersortartumit timersortartumut tamanna assigiinneq ajorpoq, atisat, seqineq silallu isugutassusia tamatumunnga peqqutaaqataasarmata. Taamaattumik timersortartut imminnut naleqqussakkamik imertarnissaminnut iliuusissaqartariaqarput. Matumani qanoq ilisukkut titarnerit matuma ataaniittut appariartarnerisa ilisimanissaat appariarnissaatalu pinngitsoortinnissaanut kinguartinnissaanullu iliuusissiornissaq pineqarput.

Amerlanerpaartaatigut timip 2 procentimik oqilinera (tamatumani pissutaasoq annerpaaq tassaalluni timip imissaaleqinera) timip sulilluarsinnaassusianut annertuumik sunniunneq ajorpoq. Taamaattumik sungiusaannartarnissaq unammeqataaginnartarnissalu eqqaamajuagassaapput ajornaatsut. Oqimaassutsimik nammataqartutut illuni timersuutini (soorlu arpannermi) timi oqinnerusoq timip imaqarsinnaassusiata imermik aniatitsinermit pissuteqarsinnaasumik appariartulernissaanik tamakkiisumik tamakkiisuunngitsumilluunniit pakkersimaarisinnaasarpoq.

Matuma kinguliini timivit qanoq atsigisumik imissaaleqinera qanoq iliorlutit misissuisarnissat aamma timersornissat sioqqullugu timersornerpillu nalaani kingornagulluunniit iluaqutigalugu sunik imigaqarsinnaanerit pillugit atuarsinnaavutit.

SIUNNERSUUTIT NALINGINNAASUT

Sungiusarninni unammininnilu qanoq pininnut naleqquttumik imermik pisarnissannut pitsaanerpaamik iliuusissiornissanni apeqqutinik matuma kinguliiniittunik aperinissat naleqquttuuvoq:

Qanoq atsigisumik imissaanga?

  • Team Danmarkimi timersortartuusut imermik qanoq pisariaqartitsitiginerminnik misissorneqarnissaminnut ikiorneqarsinnaapput, inernerillu najoqqutaralugit siunnersorneqarsinnaallutik. Nammineerlutittaaq Team Danmarkip imermik qanoq pisariaqartitsitiginermik misissuutaa atorlugu imermik qanoq pisariaqartitsitiginerit misissorsinnaavat pisunilu assigiinngitsuni kiagunnikkut qanoq atsigisumik aniatitsisarnerit inississinnaallugu. Tassuunattaaq qanoq atsigisumik imigaqartarnissaq eqqoriarneqassaaq, taamaattoq ”one size fits all” matumani pineqartussaanngilaq. Unammitilluni imernissaq ajornarsinnaasarpoq, taamaattumik timersornerup naammassereerneratigut timip imermik amigaateqassusiata 0%-itut uuttorneqarnissaa pisariaqartuunngilaq. Assersuutigalugu 2%-imik imermik amigaateqarneq nalinginnaasumik kiassusilimmiittunut amerlanerpaanut sunniuteqarpallaarneq ajorpoq, kiattumiittunulli ajortumik sunniuteqarnissaanut aarlerinaat annerusinnaalluni. Imertarnissannut iliuusissat oqaatsinik allanik nassuiassagaanni imaappoq iliuusissat ilinnut avatangiisinnullu naleqquttuussasoq.
  • Kiagunnikkut aniatitannit annerusumik imernikkut timi sulilluarnerulersinneqarneq ajormat timip imeqarpallaalersissanngilat (sungiusarnermi imerpallaarneq oqimaannerulersitsisarmat).
    Timip nal. akunneranut ataatsimut imeq 1000-1200 ml-isut atsigisut annerpaamik pisinnaammagu kiagunnikkulluunniit annerusumik aniatitaqarsimagaluaruit tamanna ilinnut annerpaaffissaritissavat.

Sooruna imiinnarmit imernermit allanittaaq imigaqarnissaq naleqquttuussasoq?

  • Sungiusarnermi 60 minutsinit sivisunerusumi qasunermik kinguneqartartumi nal. akunneranut ataatsimut kulhydratit 30-90 grammit pisartussaavatit. Tamatuma aat sukkuerukkiartorunnaasissavaa, taamaalillunilu unamminerup nalaani sukkassutsimik/sakkortussutsimik tamaviaarussininnillu ataavartitsinissamut ikiuutaassalluni.
    Imeq imaluunniit timersornermi najoqqartagaq pillugu uani takusaqarnerugit

    Kulhydratit glukosimit fruktosimillu pisinnaapput, kingullerli nasserilersitsisinnaasarmat pingaarnerpaatinneqartariaqanngilaq.
    Kulhydratinik pineq pillugu uani amerlanerusunik atuarit

  • Timersortartut ilaat 1-2 tiimini sungiusarnerminni tarajoq 3-4 grammisut atsigisoq aniatittarpaat. Taratsup aniatitap taassuma angeqataanik pisarnissaq pingaaruteqarpoq, tarajoq erngup katinnganissaanut ikiuutaasarmat, taamaalillunilu timi pilertornerusumik iminikkiartulersarmat. Taratsumik aniatitsingaatsiarnertaaq nukinnik qilusoornermut pissutaaqataasinnaavoq.
    Qanoq atsigisumik taratsumik kiagunnikkut aniatitsitigisarnerit sungiusarnermi qernertumik tujuuluaraqarnikkut misissorsinnaavat. Sungiusarnerpit kingornagut tujuuluaqqat (pingaartumik orngit sakissallu nalaasigut) tarajoqarpat tarajulimmik kiaguttarsimassaatit. Aamma kiaguup eqquissumik qanoq tarajoqartiginera misissorneqarsinnaavoq. Tamanna inuit tarajoqarluartumik kiakkortuut taratsumik pisarnissaannut qulakkeerinninnissamut ikiuutaasinnaavoq. Inuilli amerlanerpaat nerisaminnit timip tarajoqassusia naleqqussartarpaat.
    Taratsunik pisarneq pillugu uani amerlanerusunik atuarit

SUNGIUSARNERUP KINGORNAGUT TIMIP IMISSAALEQINERA

Timinnik iluarsiartortitsininnut erngup taratsullu aniatitavit angeqataannik pisarnissat pingaaruteqarpoq. Sungiusarnermi unamminermiluunniit kiilumut aniatitamut ataatsimut erngup 1,2-1,5 liiterip pineqartarnissaa anguniagaassaaq.

Team Danmarkip imermik qanoq pisariaqartitsitiginermik misissuutaanik sungiusarnerpit nalaani qanoq atsigisumik kiaguttarnerlutit/imermik aniatitaqartarnerlutit naatsorsortissinnaavat, paasillugulu nal. akunnerini imeq qanoq atsigisoq timivit eqqortumik imeqaleqqinnissaminut pisariaqartittarneraa. Imeq imikkat taanna nerinerpit saniatigut imigarinngikkukku taratsumik akoqartariaqarpoq. Timersornermi najoqqartakkat elektrolyttinik akullit taama imigarineqarnissaminnut suliaapput, nerisassarpassuilli (nerisassat timimik iluarsiartortitsissutit) sungiusarnerpit nalaani taratsup aniatitavit angeqataanik timinnut pilersuisinnaapput. Kiagorujussuarsimaguit sungiusarnerpit kingornagut nerilerninni nerisavit taratsilaarnissaat iluaqutigisinnaavat. Eqqaamajuk sungiusarnerup unamminerullu kingornagut timip iluarsiartortinneqarnera sungiusarnissamut tulliuttumut piareersarnerummat. Imermik kulhydratimillu pisarnissannut iliuuserisartagassatit unamminissat sioqqullugu sungiusaraangavit misilittaqqaartuaannarigit.

Team Danmark timip iluarsiartortinnissaanut najoqqutassiamik sungiusarnissannut unamminissannulluunniit tulliuttumut piareersimanissannut ikiuutigisinnaasannik ineriartortitsisimavoq. Timip iluarsiartortarnera pillugu uani amerlanerusunik atuarsinnaavutit.

Taratsut iisartakkat atornissaannut ilitsersuut ilitsersuut immikkut ittoq uani nanineqarsinnaavoq.

SIUNNERSUUTIT AJORNAATSUT

Eqqaaneqareersutut timimik amigaateqarujussuarneq, pingaartumik kiattumiitilluni, timip kiammit artorsinneqarnissaanut sulilluannginnerulernissaanullu aarlerinaateqarnerulersitsisarpoq. Killormulli imermik pivallaarneq ajoqutaasinnaasarpoq ippigusutsitsisinnaasarluniluunniit.

Sungiusarnermi unamminermiluunniit imeq timimit aniatinneqartoq inummit inummut assiginneq ajorpoq. Taamattaaq ipput sungiusarnerup unamminerullu nalaani imermik pissarsisinnaanermut periarfissat. Timersortartut tamarmik assigiinngitsuupput, taamaattumillu ilinnut naleqqussakkamik imertarnissannut pilersaarusiortariaqartassaatit.

Imigaqartarnissamut siunnersuutit malikkuminartut uku malittakkit:

Timit ajunngitsumik imissaqalersiguk

Nalinginnaasuminngarnit akuttunerusumik quisalernerit timivit imissaaleqilerneranut takussutissaagajuppoq. Tamatuma saniatigut quut nakkutigisariaqarpat. Nalinginnaasuminngarnit taarnerusumik quiguit imigaqanngippallaarsimanerit ilimanartorujussuuvoq.

Quuit qalipaataa ’Timip aaqqissuussaaneranik uuttuineq sioqqullugu timip imeqassusianik naatsorsuineq’-mi misissoruk. Quuit qalipaataa 5-iuppat anneruppalluunniit imigaqanngippallaarsimaninnut takussutaavoq. Quup sapinngisamik qaamanerpaanissaa quiartortuartarnissallu anguniagassaapput. Annikitsumik akulikitsumillu ullormut imertarnissat sungiunniaruk.

Timip qanoq imeqartigissusianik uuttuummik timivit imeqassusia missingeruk

Timivit maannarpiaq imermik aniatitsisarnerut aalajangiussiniarninnut periaasissaq ajornaatsoq tassaavoq timip qanoq imeqartigissusianik uuttuinissaq:

  • Sivikinnerpaamik nal. akunneranik ataatsimik sivisussusilimmik sungiusarnissat sioqqullugu atisaqarnak (ajunngilaq iluatiguutit atoraluarukkit) oqimaalutarit. Unammisarnittut sakkortuumilluunniit sungiusartarnittut sungiusarit. Oqimaalutarneq atisaqarani pissaaq, kiagussimatilluni atisat qaasersittarmata.
  • Sungiusarnerit sivisussusia sungiusarfigisallu kiassusia allakkit, aamma sungiusarnerup nalaani silaannaap isugutassusia allassinnaavat.
  • Sungiusareeruit atisaqarnak (ajunngilaq iluatiguutit atorlugit) oqimaalutalersinnak allarummik allarterit. Sungiusareerniariarlutit aamma neritinnak imertinnalluunniit (10 minutsit qaangiutsinnagit) oqimaalutassaatit.
  • Tamatuma saniatigut sungiusarnerpit nalaani qanoq atsigisumik imersimanerit nerisatillu (gel, banaani allallu) nalunaarsukkit.
  • Sungiusarnerup nalaani quiartussaguit oqimaassutsivit allanngornera nalunaaruk

Team Danmarkip timip qanoq imersartigissusianut uuttuutaa uani misiliguk

Timivit qanoq imeqartigissusianit uuttuininnit makku akissutissarsiarissavatit:

  • Nal. akunneranut qanoq atsigisumik imermik aniatitsisarnerlutit/kiagunnikkut aniatitsisarnerit
  • Pisumut pineqartumut naammattumik imermik pisarnerit
  • Sungiusaqqinnissannut timit eqqortumik imissaqalersinniarlugu nal. akunnerini tulliuttuni qanoq atsigisumik imigaqartarnissat

Timivit oqilineranut kiagunnikkut imermik aniatitsineq pingaarnertut pissutaasarpoq, aammali sukkumik orsumillu timip uutsinera oqilisitsisarput. Nal. akunnerani ataatsimi sakkortuumik sulinikkut sukkut nukinneersut 300 grammisut oqimaatsigisut ajornaatsumik timimit uunneqarsinnaasarput.

Materialet er udviklet af

Scroll to Top